Työyhteisösovitteluprosessi
sisältää seuraavat vaiheet
- Alkuinfo yhteisölle n. 30 min
- Erilliskeskustelut 1-1,5 tuntia jokaisen konfliktiin vaikutuspiirissä olevan henkilön kanssa
- Yhteinen keskustelu – yhteisöllinen sovittelutilaisuus 2-4 tuntia
- Seurantatapaaminen noin tunti 2-3 kuukauden kuluttua.
Työyhteisösovittelu
Restoratiivinen työyhteisövalmennus tarkoittaa vastakkainasettelun sijaan kunnioittavaa kohtaamista, jonka tarkoituksena on eheyttää. Työyhteisösovittelussa käsitellään konfliktiä yhdessä ja erikseen kuullen kaikkia asianosaisia työntekijöitä. Sovittelu on osallistuutta vahvistava yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa ydin on vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä.
Sovitteluprosessissa sovittelija toimii puolueettomana fasilitaattorina johdattaen keskustelua, jossa käsitellään tekoja, tunteita, tarpeita sekä ratkaisuja. Sovitteluprosessin tavoitteena johdattaa ratkaisuun, jonka asianosaiset itse etsivät ja löytävät. Sovittelussa suunnataan vahvasti tulevaisuuteen. Työyhteisösovittelu on osa työturvallisuuden rakentamista.
Työyhteisösovittelun hinta määräytyy osallistujien lukumäärän eli käytetyn ajan mukaisesti. Yli kymmenen henkilön sovitteluprosessin toteuttamisessa suosin parityöskentelyä kollegani kanssa.
Olen suorittanut Työyhteisösovittelijan tutkinnon 2021 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa sekä syventävän Restoratiivisen sovittelun kurssin 2022.
Sovittelun hyödyt
Työyhteisösovittelulla on useita positiivisia vaikutuksia työyhteisön toimintaan,mutta myös inhimillisesti yksilötasolla.
- Työyhteisön ilmapiiri paranee ristiriitojen selvitessä.
- Työntekijät kokevat arvostusta tullessaan kuulluksi, jolloin myös työnantajaan sitoutuminen lisääntyy.
- Sovittelu on oppimisprosessi. Ymmärrys toista kohtaan lisääntyy ja kyvyt ja keinot yhteistyöhön paranevat.
- Työn tekeminen sujuvoituu ja laatu paranee.
- Työhyvinvointi lisääntyy.
- Työnantajaimago paranee, jolloin rekrytointikin helpottuu.
Milloin sovittelua tarvitaan?
Työyhteisösovittelua voidaan käyttää tilanteissa, jolloin työyhteisössä on haasteita esimerkiksi ilmapiirissä, työskentely takkuaa syystä tai toisesta, yhteisön jäsenet eivät halua tehdä yhteistyötä, työteho on tipahtanut tai asiakkailta tulee reklamaatioita. Yksi syy voi olla myös sivusta johtaminen eli tosiasiassa joku muu kuin yksikön esihenkilö johtaa / määrää toiminnasta. Eli sovittelun tarve on hyvin monenkirjavaa. Jokaisen tiimin tilanne on kuitenkin yksilöllinen ja sen perusteella ratkaistaan parhaiten toimiva kokonaisuus.
Monet myös pohtivat, että koska on oikea hetki pyytää apua ja käynnistää sovittelu. Se on nyt. Mitä nopeammin haasteiden ilmaannuttua juurisyihin puututaan, sitä vähäisemmin vaurioin tilanteesta selvitään. Tässä pätee vanha viisaus, kun ongelma pitkittyy, se mutkistuu. Ei siis kannata jäädä ”seuraamaan” tilanteen kehittymistä tai toivoa tilanteen rauhoittuvan omia aikojaan. Työnantajan velvollisuus on puuttua ongelmaan sen havaitessaan.
Autan mielelläni arvioimaan, onko työyhteisössä tarvetta sovittelulle vai mahdollisesti jollekin muulle palvelulle.
Asiakkaiden palautteita:
“Välillä sovittelu ei tuntunut etenevän, kun me emme osanneet esittää mitään ratkaisuja. Hyvä, että sovittelija ”pakotti” löytämään ehdotuksia ja ymmärtämään työkaverin sanomaa. Ehkä yksilökeskustelun jälkeen olisi voinut olla vielä yksi käsittely, jossa puhuttaisiin, että mitä sovitellaan. Kanssasi on helppo keskustella, varmasti olet oikealla alalla ja tarttunut haasteeseen, jonka parissa varmasti on tekemistä.”
”Tuntui hyvältä, että paikalla oli puolueeton henkilö. Raskasta, mutta koska asioille on tehtävä jotain, sen voi hyväksyä. Ja puhumattomuus on raskaampaa. Tuntui hyvältä, että kuunneltiin.”
”Tykkäsin Marin tyylistä. Jännitin kovasti sovittelua, mutta Mari sai rentoutumaan. Ei se kovin kivaa ollut, mutta nyt on paljon parempi olla. Puhuminen helpotti.”
Hinnoittelu
Työyhteisösovittelu on investointi työhyvinvointiin, jonka hinta perustuu käytettyyn aikaan.
Taksa on 180 € / tunti pienemmät kokonaisuudet, isommissa sovitaan ”urakkapalkka”.
Jokainen sovitteluprosessi on yksilöllinen ja kokonaisuus voi vaihdella runsaastikin.
Esimerkki:
Pieni, viiden hengen työyhteisö, jossa voidaan järjestää jokaisen työntekijän erilliskeskustelut samalle päivälle ja sovittelusopimukseen päästään yhdellä yhteiskeskustelulla,
yhteensä 3100 euroa (alv 0%).